Eija Lankinen

5 vinkkiä lannoituksen suunnitteluun aloitteleville marjojen tunneli- ja kasvihuoneviljelijöille

Kun tilalla tehdään päätös aloittaa marjojen tunneli- tai kasvihuoneviljely rajoitetussa kasvualustassa, yksi tärkeimpiä huomioitavia tekijöitä on lannoitus. Rajoitetussa kasvualustassa lannoitus tehdään kastelun mukana. Asiantuntija laatii reseptin, jota seuraamalla lannoitus toteutetaan. Tunneli- ja kasvihuoneviljelyssä lannoituksella voidaan vaikuttaa merkittävästi sadon määrään ja -laatuun, joten kastelun ja lannoituksen suunnittelu on tehtävä huolella. Seuraavaksi kerron viisi tekijää, jotka tulee huomioida suunnitteluvaiheessa.

1. Kasteluveden laatu

Ennen kuin aloitetaan lannoituksen suunnittelua, on selvitettävä kasteluveden laatu. Tilalla voi olla useampiakin vaihtoehtoja, mistä kasteluvesi voidaan ottaa. Kaikista mahdollisista vesilähteistä tulee ottaa raakavesianalyysi. Analyysilla selvitetään raakaveden johtokyky, happamuus, permangaattiluku, alkaliteetti eli bikarbonaattiluku sekä eri ravinteiden pitoisuudet. Nämä kaikki tekijät vaikuttavat lannoitereseptin suunnitteluun. Bikarbonaattiluku kertoo, kuinka paljon happoa voidaan tai pitää lisätä kasteluveteen, jotta pH kasvualustassa pysyy oikealla tasolla. Ravinteista esimerkiksi natrium (Na) voi runsaana esiintyessään kerääntyä kasvualustaan viljelyn aikana, ja vaikuttaa näin kasvien kasvuun negatiivisesti. On tärkeää, että otettu analyysi on nimenomaan raakavesianalyysi, koska esimerkiksi talousvesianalyysi ei kerro kaikkia tarvittavia tietoja.

2. Kastelu- ja lannoitusautomatiikka ja -tekniikka

Kastelu ja lannoitus kuuluvat samaan pakettiin, kun viljellään rajoitetussa kasvualustassa. Automatiikka on välttämätöntä, sillä lyhyitä kasteluja ja sen mukana ravinteita annetaan tasaisesti useita kertoja, jopa kymmeniä kertoja päivässä. Kastelu ja lannoitus tehdään sääolojen sekä kasvin kasvuvaiheen mukaan. Usein kysytään, onko parempi käyttää tippu- vai tihkukastelua. Kumpaakin kastelutekniikkaa näkee tiloilla. Tippukastelu on yleensä tarkempaa, sillä joka laatikkoon tai ruukkuun saadaan sama määrä tippuja. Tihkukasteluletkussa voi laatikkoon osuvien tihkureikien määrä vaihdella, jolloin kastelusta ja lannoituksesta tulee epätarkkaa. Lannoitteet sekoitetaan emoliuosastiaan, josta oikea määrä annostellaan enemmän tai vähemmän hienostuneen automatiikan avulla kasveille sopivana antoliuoksena. Automatiikkaa on saatavilla monen hintaisena. Itse suosittelen ajattelemaan kastelu- ja lannoitusjärjestelmää pitkän ajan sijoituksena. Kannattaa selvittää etukäteen, millaista tuotetukea automatiikkaan on saatavilla tulevinakin vuosina. Lannoitereseptiä suunniteltaessa tulee lisäksi huomioida, millaiset emoliuosastiat on käytössä ja montako emoliuosastiaa on mahdollista ottaa käyttöön. Tiettyjä raaka-aineita ei saa sekoittaa sakkaantumisvaaran vuoksi, joten on tärkeää seurata lannoiteasiantuntijan laatimaa reseptiä. Tippujen tai tihkureikien mahdollista tukkeutumista on seurattava myös kasvukaudella.

3. Kasvilaji- ja lajikkeet

Eri kasveilla on erilaiset ravinnetarpeet. Myös saman kasvilajin eri lajikkeilla on erilaiset ravinnevaatimukset. Kun lannoitusreseptiä lähdetään suunnittelemaan asiantuntijan kanssa, pitää käydä läpi, mitä kasveja ja lajikkeita tilalle on seuraavaksi kaudeksi tulossa. Mansikalla ovat yleistyneet myös Suomessa jatkuvasatoiset lajikkeet, jotka tuottavat satoa koko kasvukauden ajan. Niiden lannoituksessa on huomioitava, että samalla kun ne tekevät satoa, kehittyy myös uusia kukka-aiheita koko ajan. Jatkuvasatoiset lajikkeet tarvitsevat aivan omanlaisensa lannoituksen. Myös lyhyenpäivän lajikkeiden ravinnevaatimuksissa on eroja keskenään. Lannoitusohjeet tulevat lajikejalostajalta, joskin on syytä ottaa huomioon Pohjoisen olosuhteet. Kasvilajien- ja lajikkeiden lisäksi pitää huomioida kasvin kasvuvaihe. Eri kasvuvaiheissa ravinnetarve sekä kastelun tarve vaihtelevat. Jos lannoitus halutaan tehdä tarkasti, pitää lannoituksessa huomioida nämä vaatimukset, kun valitaan emoliuosastioiden määrää. Oikea lannoitusresepti oikealle kasville ja lajikkeelle vaikuttaa paitsi sadon määrään, myös laatuun, ja lopulta koko viljelyn kannattavuuteen.

4. Kasvualusta ja johtokyvyn tarkkailu

Kasvualusta vaikuttaa siihen, miten kastellaan ja lannoitetaan. Esimerkiksi turve-sammal-seos pidättää vettä ja ravinteita eri tavalla kuin läpäisevämpi kookos. Turve-sammalseos tarkoittaa yleensä alhaisempaa veden ja lannoitteiden kulutusta. Turvelaaduillakin on eroja. Karkea turve on läpäisevämpi kuin hieno turve, joten tarvittaessa esimerkiksi kasvualustan huuhtelu on mahdollista, jos johtokyky on päässyt liian korkeaksi. Kasvualustan määrä ruukussa tai laatikossa vaikuttaa myös kasteluun sekä sitä kautta lannoitukseen. Ruukkuja tai laatikoita täytettäessä on seurattava, että täyttömäärä on suunnilleen sama joka ruukussa. Liikaa tiivistettäessä kasvualustaa voi mennä useampikin litra enemmän, kuin löyhemmin täytettäessä. Suosittelemme kastelemaan turve-sammal-pohjaisia kasvualustoja kasvualustavolyymin mukaan, ja silloin kasvualustan määrä laatikossa tai ruukussa on tärkeä laskelmaan vaikuttava tekijä. Kasvualustan johtokyky kertoo, kuinka paljon ravinteita kasvualustassa on saatavilla. Kasvualustan johtokykyä voidaan tarkkailla tilalla käyttämällä erilaisia johtokykymittareita. Usein puristenestemittarit ovat tarkempia kuin piikkimittarit. Mittarien kalibrointi on erittäin tärkeää, jotta voidaan tehdä oikeita johtopäätöksiä. Kannattaa pitää mielessä, että kasvualustan johtokyky ei kerro, mitä ravinteita kasvualustassa on. Tarkempia analyyseja kasvualustasta ja kasvinäytteistä voi ottaa muutaman kerran kasvukauden aikana erilaisten puutarha-analyyseihin erikoistuneiden yritysten kautta. Kasvin ravinteidenottoon vaikuttavat myös muut tekijät, kuten esimerkiksi ilmankosteus, joten viljelijän tehtävä on saada olosuhteet mahdollisimman optimaalisiksi kasvin kasvun kannalta.

5. Tulevaisuuden suunnitelmat ja pinta-alat

Viimeinen asia, joka kannattaa huomioida lannoitusta suunniteltaessa, on tulevaisuuden suunnitelmat. Jos tilan koko aiotaan pitää pienenä, saattaa pärjätä vähemmälläkin tekniikalla ja vähemmän huippulaatuisella automatiikalla. Jos taas suunnittelee jo lähivuosille laajennusta, kannattaa tarkoin harkita, millaisen automatiikan laajennusmahdollisuuksineen valitsee. Lisäksi pitää miettiä jo etukäteen, miten kasteluvesi riittää myös jos pinta-ala tuplaantuu. Toisaalta jos pinta-ala on pieni, kannattaa harkita, kuinka monta erilaista lajiketta tai kasvia viljelyyn ottaa. Pienille määrille on mahdotonta saavuttaa tarkkaa lannoitusta. Lannoitus joudutaan tällöin toteuttamaan eri lajikkeiden keskimääräisen ravinnetarpeen mukaan, ja todennäköisesti jollekin lajikkeelle lannoitus on sopivampi kuin toiselle.

Kun lähdet kyselemään lannoitustarjousta ja -reseptejä, muista siis käydä läpi nämä: raakavesianalyysi, kasvilaji- ja lajikkeet, millainen lannoitusjärjestelmä tilalla on ja kuinka monta sekä kuinka suuret emoliuosastiat. Kysy lisää Kekkilän kasvualustoista ja lannoitteista: Eija Lankinen, p. 0509101009 tai eija.lankinen@kekkila.fi,